Ajatuksia yrittäyysyliopistosta: Kun yrittäjyys tulee, lentääkö ikkunasta ulos tasa-arvo?

Kun ostamme uuden sohvan ja kannamme sen olohuoneeseen, niin yleensä viemme sen vanhan sieltä pois. Lisäksi uusi sohva kaipaa vierelleen väreihin sointuvat verhot ja päivitetyn sohvapöydän.

Voimme pohtia myös yrittäjyysyliopistoa ja yrittäjyyden aatteen astumista yliopistoon. Jos yrittäjyys on uusi sohva, joka tarvitsee ja ottaa tilaa, tarvitseeko jotain kantaa ulos – ja jos, niin mitä? Tai mitä muuta uutta yrittäjyys kaipaa ja haluaa rinnalleen? Toteutuvatko pahimmat yliopistodystopiat, joissa vanhana sohvana saa luvan lähteä yleissivistyksen ja akateemisen vapauden ideaalit? Tuleeko yrittäjyyden mukana ovesta sisään korostunut managerialismi ja kaiken tutkimuksen ja opetuksen (epämääräinen) hyödyllisyyden vaade? Vai lentääkö ikkunasta ulos tasa-arvo?

Yrittäjyysyliopisto näkyy monenlaisena toimintana Turun yliopistossa. Se on myös haastanut meitä ilahduttavan vilkkaaseen ja kriittiseenkin pohdintaan. Dosentti Seppo Poutanen nosti esiin, miten yrittäjämäiset toimintatavat voisivat tukea toimintamme vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Tarjoaako yrittäjyysyliopisto oikeasti mahdollisuuksia kaikille vai onko riskinä, että siitä syntyy eliitin tai ainakin hyvin pienen marginaalisen ryhmän marginaalista toimintaa, joka saa suhteettoman suuren painoarvon toiminnassa? Tätä pohtii tohtorikoulutettava Hanna Laalo kasvatustieteiden blogissaan.

Väitöskirjatutkija Tommi Pukkinen tarttui Laalon ajatukseen ja kannusti kaikkia tiedekuntia, yksiköitä ja yksilöitä pohtimaan mitä yrittäjyysyliopisto tarkoittaa – ja ei tarkoita ­ juuri meille ja minulle?

Minusta tässä yrittäjyysyliopiston blogikeskustelussa näkyy terveesti, että kyse on yrittäjyysYLIOPISTOSTA, jossa aktiivisesti arvioidaan, miksi teemme mitä teemme, millaisia seuraamuksia tekemisillämme on yliopistossa eri toimijoille ja miten voimme estää mahdollisia haitallisia tulemia. Ja miten tavoitella haluamaamme suuntaa?

Kannan oman korteni tähän kekoon. Tutkimusten perusteella tiedetään, että yrittäjyys on monin eri tavoin sukupuolittunutta toimintaa. Jos suljemme silmämme ja visualisoimme yrittäjän, mitä näkyy? Arvaukseni ja tekemieni kokeilujen perusteella (vähintään) 80 prosenttia visualisoi keski-ikäisen miehen. Millaisia identifioitumiskohteita tämä yrittäjän stereotyyppi tarjoaa yliopistomme opiskelija- tai tutkijanaisille? Asettuuko yrittäjyys yhtä lailla vaihtoehdoksi miehille ja naisille elämän ja yliopistopolun eri vaiheissa? Miksi naiset ovat löytäneet tiensä opiskelijoiksi luonnontieteisiin ja teknologia-aloille, mutta teknologiahautomossa naisyrittäjä on kansainvälisestikin melkoinen harvinaisuus? Voiko olla kyse salakavalista prosesseista, joissa miesten pätevyyttä yrittäjäksi yliarvioidaan ja naisten osaamista vähätellään?

Entäpä innovaatiot? Googlen kuvahaku sanalla ”innovation” tuottaa kavalkadin hehkulamppuja, pultteja ja muttereita. Hyvin vähän ihmisiä ja paljon tekniikkaa. Vastaako tämä myös meidän Turun yliopistolaisten näkemyksiä innovaatioista? Ja keitä tällöin pidämme innovaattoreina? http://www.sitra.fi/blogi/tyo-ja-talous/sen-tyyppinen-ihminen Etsimmekö innovaatioita ja innovaattoreita aktiivisesti myös humanistisilta tai yhteiskuntatieteellisiltä aloilta? Tunnistammeko ja kannustammeko myös naistyypillisten alojen innovaatiotoimintaa ja pääsevätkö naiset näkyviin innovaattoreina kaikilla aloilla?

Diego, Brentnall & Heilbrunn pohtivat tuoreessa blogissaan kuinka yrittäjyyskasvatus saattaa vahvistaa sosiaalista epätasa-arvoa (https://www.bera.ac.uk/blog/how-entrepreneurship-education-can-reproduce-social-inequalities). Yhtä lailla on oltava varuillaan, ettei yrittäjyys yliopistoissa rakennu vain miesten miehiseksi toiminnaksi, joka sulkee pois feminiiniset toimintamallit ja naisvaltaiset alat ja siten kasvattaa uudelleen niitä tasa-arvokuiluja, joita vuosien varrella on sinnikkäästi pyritty kaventamaan. Yliopistot ja koulutus ovat olleet tärkeitä tekijöitä saavutetussa tasa-arvokehityksessä. Presidentti nosti tyttöjen mahdollisuudet yhdeksi Suomen vahvuudeksi itsenäisyyspäivän juhlinnassa. Tasa-arvon edistäminen lienee syytä pitää Yrittäjyysyliopistossakin korkeassa kurssissa.

Ulla Hytti, Johtamisen ja yrittäjyyden laitos, Turun yliopisto

Ulla Hytti on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Yrittäjyyden yksikön tutkimusjohtaja. Ulla on Suomen Akatemian rahoittaman ’Akateeminen yrittäjyys sosiaalisena prosessina’ Turun yliopiston osahankkeen johtaja, jossa tätäkin teemaa tutkitaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fiFI