TUTUSTU MEIHIN!
tausta
Yrittäjyys on vakiinnuttanut asemaansa osana kansallista ja kansainvälistä koulutuksen kenttää vuosien saatossa. Kansainvälisesti ensimmäiset yrittäjyyskurssit järjestettiin jo 1940-luvulla. Suomessa yrittäjyyskasvatuksen perinteet juontavat juurensa 1980-luvulle, jolloin se nostettiin yhdeksi ammatillisen koulutuksen tavoitteeksi: yrittäjyys nimittäin nähtiin keinona taloudellisen kasvun vauhdittamiselle. Yrittäjyyden rooli osana koulutusta vahvistui 1990-luvulla, jolloin yrittäjyyskoulutus nostettiin osaksi yleissivistävän koulutuksen opetusohjelmia. Tätä asemaa vahvistettiin edelleen 2000-luvulla ja tällöin myös suomalaiset korkeakoulut alkoivat profiloitua yrittäjyyteen yrittäjyysstrategioiden ja –painotuksien kautta. Yrittäjyyskasvatuksen tutkimus on laajentunut ja saanut vahvaa jalansijaa: yrittäjyyskasvatusta käsittelevien väitöskirjojen sekä kansallisten ja kansainvälisten artikkelien ja muiden julkaisujen määrä on kasvanut huomattavasti vuosien saatossa.
Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura ry on perustettu 1.10.2009 Jyväskylässä järjestetyn YKTT-konferenssin yhteydessä. Se sai alkunsa yrittäjyyskasvatuksen tutkija- ja toimijatapaamisista (YKTT), jotka nykyisin ovat laajentuneet vuosittaiseksi konferenssiksi: YKTS Yrittäjyyskasvatuspäiviksi. Ensimmäisen kerran yrittäjyyskasvatuksen tutkija- ja toimijatapaaminen järjestettiin vuonna 2007, sillä yrittäjyyskasvatus oli jo tuolloin vahvasti mukana eri tieteenalojen konferenssien osateemana, mutta varsinaista yrittäjyyskasvatuksen tutkijoiden ja toimijoiden omaa verkostoa ei vielä ollut.
Hallitus
Varsinaiset jäsenet 2024-2025:
Varajäsenet 2024-2025:
Aiemmat puheenjohtajat:
Kirsi Peura
2022-2023
Kati Peltonen
2020-2021
Lenita Hietanen
2016-2019
Ulla Hytti
2014-2015
Paula Kyrö
2009-2013
Yhdistyssäännöt:
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura ry, Vetenskaplig samfundet för Företagsamhetsfostran r.f, Scientific association for entrepreneurship education. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toimialueena on koko maa.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura ry:n tarkoituksena on edistää yrittäjyyskasvatuksen monitieteistä tutkimusta ja tutkimuksen käytäntöön soveltamista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys edistää yrittäjyyskasvatuksen tutkimusta, tutkijoiden ja toimijoiden keskinäistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, järjestää konferensseja sekä edistää ja harjoittaa alan julkaisutoimintaa. Lisäksi yhdistys voi antaa lausuntoja ja edustaa tavoitteidensa toteuttamista erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä ja yhteistyöelimissä.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5-7 muuta varsinaista jäsentä sekä 3-5 varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, tai hallituksen määräämät henkilöt, kukin yksin.
Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.
Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
FI 
EN