On matkoja ja vielä hienompia matkoja. Matka Portoon 18th European Conference on Innovation and Entrepreneurship -konferenssiin oli niitä jälkimmäisiä. Konferenssimatkat ovat ylipäätään olleet tähän mennessä tutkimusurani huippukohtia. Mahdollisuus päästä puhumaan omasta tutkimuksesta, saada siitä palautetta ja keskustelut muiden osallistujien kanssa olivat parasta. Portossa keskustelut syntyivät niin spontaanisti ja olisivat jatkuneet, vaikka miten kauan. Muiden tutkijoiden kanssa mielenkiintoista juteltavaa löytyy lähes loputtomasti.
Lensin Portoon päivää ennen konferenssin alkua. Ajattelin, että ehdin palautua matkasta ja saan rauhallisen ja hyvän startin konferenssiin. Matkatavarani olivat kuitenkin jääneet Amsterdamiin. Kun en saanut tavaroita konferenssin aloitusaamunakaan, alkoi jännitys tiivistyä. Jouduin tekemään pikashoppailukierroksen yliopiston lähellä. Vaatekerta onneksi löytyi nopeasti ja myöhästyin konferenssin alusta vain tunnin. Ei ihan sellainen alku kuin olin ajatellut.
Oma esitys
Oma esitykseni oli konferenssin ensimmäisenä päivänä. Esittelin väitöskirjani toista artikkelia, Entrepreneur’s resilience development in 1-to-1 sparring. Selvitän tutkimuksessa yrittäjien resilienssin kehittymistä muutossparrauksessa ja sparraajan roolia tässä prosessissa. Aineistoa ja kirjoitettavaa tuntuu kuitenkin olevan sen verran paljon, että jaan kokonaisuuden kahdeksi eri tutkimukseksi ja keskityn ensimmäisessä aineistosta esiin nouseviin resilienssitekijöihin. Artikkeli on ollut aktiivisesti työn alla muutaman kuukauden, vaikka dataa olen kerännyt jo lähes puolentoista vuoden ajan. Hainkin apurahaa erityisesti siksi, että saisin ekstraboostin väitöskirjatyöni artikkelin edistämiseen ja mahdollisuuden saada mahdollisimman paljon palautetta siitä. Tässä mielessä investointi kannatti, paperi alkaa olla hyvällä mallilla ja esityksen eteen tehty ajatustyö on vienyt paperia eteenpäin.
Sain myös muilta osallistujilta vinkkejä ja ideoita artikkelin kehittämiseen. Lisäksi omasta tutkimuksesta puhuminen ja ideoiden pöllyttäminen on hyödyllistä ja tarpeellista. Kuten eräs osallistuja hyvin totesi, kun asiasta puhuu muille, se jäsentyy myös itselle.
Kova työ vaatii kunnon herkut
Ensimmäisen päivän illallinen järjestettiin Vinum nimisessä ravintolassa, Vinum at Grahams – Restaurant & Wine Bar ja se ei jättänyt kylmäksi. Ymmärsin, että ravintola on kaupungissa kuuluisa ja ruoka oli sen mukaisesti todella hyvää. Ravintola sijaitsee mäen päällä, vastapää Porton kuuluisia maamerkkejä kuten Porton katedraalia, Bolsa palatsia ja vanhakaupunki Ribeiraa. Näkymä oli hämärtyvässä illassa ja kaupungin valojen tullessa esiin vähintäänkin huikea. Menussa oli alkusalaattia homejuustolla, valtava pihvi (ilmeisesti jonkinlainen portugalilainen pihvi) ja herkullinen jälkiruoka. Virallisia nimiä en tiedä, mutta hyvää oli. Illallinen oli kokemuksellisesti yksi mieleenpainuvimmista hetkistä erityisen hienon miljöön takia.
Valloittava ja kiehtova Portugali
Konferenssi ei ensisijaisesti valikoitunut kohdemaan vaan konferenssin itsensä ja sen ajankohdan takia. Kuitenkin Portugali maana ja konferenssikaupunki Porto, jättivät jäljen. Positiivisen ja vahvan sellaisen. Lyhyen vierailuni pohjalta mieleeni jäivät miellyttävä ilmasto, ystävälliset ihmiset, erinomainen ruoka, arkkitehtuuri ja välittömän oloiset, mukavat ihmiset. Tännehän voisi tulla pidemmäksikin aikaa. Muodostuneet kontaktit ja se, että on käynyt paikan päällä voi vaikka poikiakin vielä tutkimusvierailun ja muun tutkimukseen liittyvän matkan. Jään innolla odottamaan seuraavaa kertaa.
Toisaalta myös yllättäviin tilanteisiin ja kulttuurieroihin törmää, kuten rakennusten heikko sisäilma. Tosin ne eivät näin lyhyen vierailun aikana ehtineet haitata.
Mitä matkasta jäi käteen?
Kotiin vietävää matkasta jäi paljon. Uudet kontaktit, ideat ja muodostuneet ihmissuhteet rikastavat ja hyödyttävät tutkimusta ja opiskeluita. Oli myös mielenkiintoista kuulla ja aistia, mitä Suomesta maana ajatellaan. Sävy oli hyvin positiivinen. Yrittäjyyskasvatuksen teemat olivat myös vahvasti esillä konferenssissa. Mieleeni jäi keskustelu yhden tutkijan kanssa, joka kommentoi Suomea yrittäjyyskasvatuksen mallimaana. Usein ulkomailla ollessa, tulee ylpeä olo siitä hienosta työstä, jota Suomessa teemme, mutta josta ajoittain olemme vaatimattomia.
Tästä eteenpäin – seuraavat tavoitteet horisontissa
Oma tutkijanmatkani alkaa olla väitöskirjatyön edetessä siinä vaiheessa, että uusia mahdollisuuksia tutkimuksen saralla avautuu ja rohkeus hypätä niihin kasvaa. Pyrin edistämään väitöskirjaani ja opintojani tämän lukuvuoden aikana niin, että paketti voisi olla valmis jo mahdollisesti opintojen kolmantena vuotena eli lukukaudella 2025-2026. Lisäksi konferenssissa syntyneitä kontakteja ja tutkimusideoita hyödynnän, ja ehdotan rohkeasti esimerkiksi tutkimusyhteistyötä. Aika näyttää missä vaiheessa ne tuottavat konkretiaa ja tuloksia.
Iso kiitos tutkimusseuralle matkani tukemisesta. Uskon, että investointi maksaa itsensä takaisin. Sen merkitys tutkimusmotivaatiolle, tutkijanuralle ja väitöskirjan edistymiselle on merkittävä.
Santeri Halonen
Väitöskirjatutkija | Doctoral Researcher
Kauppatieteiden maisteri | M.Sc. (Econ & Bus. Adm.)
Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE® | Micro-entrepreneurship Research Group MicroENTRE ®
Kerttu Saalasti Instituutti | Kerttu Saalasti Institute
Oulun yliopisto | University of Oulu
Tel. +358 50 531 8010
Pajatie 5, 85500 Nivala, Finland
Kuvassa Santeri Halonen
FI 
EN