Yliopistojen opetushenkil\u00f6st\u00f6 on jo pitk\u00e4\u00e4n kaivannut selke\u00e4\u00e4 arvostusta opetukselle. Opetusta kehitet\u00e4\u00e4n tutkimuksen avulla, mutta henkil\u00f6kohtaista ty\u00f6st\u00e4 suoriutumista ei helpolla saa nousemaan puhtaasti opetukseen liittyvill\u00e4 arviointikriteereill\u00e4. Yliopistoilta alettu odottaa yh\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla. Yhten\u00e4 osa-alueena korostuu muun muassa yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, erityisesti elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat hiljattain UNIFI:n ja Suomen Yritt\u00e4jien toimesta julkaistut Yliopistojen yritt\u00e4jyyssuositukset. Suositukset pohjautuvat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kahteen raporttiin: Yritt\u00e4jyyden ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen asenteen tukeminen suomalaisissa korkeakouluissa (OKM 2015:17) sek\u00e4 Yritt\u00e4jyyden tukemisen hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nteet korkeakouluissa (OKM 2016:14). Suositusten mukaan yritt\u00e4jyytt\u00e4 tulisi vahvistaa l\u00e4pileikkaavana teemana \u201dkaikessa yliopiston toiminnassa ml. koulutus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, taloudellisten ja henkil\u00f6st\u00f6voimavarojen hallinta sek\u00e4 rakenteet\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Muiden oppilaitosten tavoin my\u00f6s yliopiston tulee olla luonteva osa alueensa infraa ja tiiviiss\u00e4 vuorovaikutuksessa alueen keskeisten toimijoiden kanssa. My\u00f6s valtakunnallinen verkottuminen korkeakoulujen kesken on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Samaan aikaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehostamispuheen kanssa yliopistoissa kuitenkin karsitaan henkil\u00f6kuntaa muun muassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kontaktiopetusta. Tehostamisinnossa uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta, ett\u00e4 kontaktiopetuksen v\u00e4hent\u00e4minen ja opetusryhmien suurentaminen eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4henn\u00e4 opetushenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. P\u00e4invastoin: suurissa ryhmiss\u00e4 monenlaisten oppijoiden huomioiminen, ohjaaminen ja opintosuoritusten arvioiminen viev\u00e4t entist\u00e4 enemm\u00e4n aikaa. Aiempaa v\u00e4h\u00e4isemmill\u00e4 resursseilla opetushenkil\u00f6st\u00f6 joutuu my\u00f6s suunnittelemaan kurssinsa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin uusiksi.<\/p>\n\n\n\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 yliopistoilta rahoitushauissaan sidosryhm\u00e4yhteisty\u00f6n vahvistamista. Lis\u00e4rahoituksen turvin on mahdollista kohdentaa henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6aikaa erilaisten yhteisty\u00f6muotojen ja verkostojen luomiseen ja kehitt\u00e4miseen. Jos yliopistoilta odotetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n vuorovaikutusta ja yhteisy\u00f6t\u00e4, jonkun on etsitt\u00e4v\u00e4 kumppaneita ja suunniteltava yhteisty\u00f6t\u00e4 \u2013 mielell\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 se palvelee opetuksen monipuolistamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Esimerkiksi yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 paikalliset yritt\u00e4j\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t auttavat mielell\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6kumppaneiden etsimisess\u00e4. Kuitenkin esimerkiksi yliopistojen hallintohenkil\u00f6kuntaan kohdentuvat v\u00e4hennykset heikent\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6kunnan osaamista yliopistojen ulkopuolisten verkostojen luomisessa ja hoitamisessa. Katse k\u00e4\u00e4ntyy siis opetushenkil\u00f6kunnan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
Mist\u00e4 yliopistojen opetushenkil\u00f6kunta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 intoa monipuolistaa opetustaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 esimerkiksi elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa? Varsinaiseen kanssak\u00e4ymisen j\u00e4rjestelemiseen t\u00e4ytyy l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6aikaa etenkin yhteisty\u00f6n alkuvaiheissa. Erityisesti monitieteisiss\u00e4 yliopistoissa h\u00e4mmennyst\u00e4 aiheuttanee my\u00f6s, miten aiempaa tiiviimpi yhteisty\u00f6 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa kytket\u00e4\u00e4n luontevasti uusiin opintokokonaisuuksiin, joissa kontaktiopetus v\u00e4henee, mutta opiskelijaryhm\u00e4t suurentuvat. Yliopistojen yritt\u00e4jyyssuosituksissa korostetaan henkil\u00f6st\u00f6n kouluttamista, mutta toisaalta korostetaan my\u00f6s, ett\u00e4 yliopistojen t\u00e4ytyy etsi\u00e4 strategioilleen sopivia tapoja vied\u00e4 suosituksia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n: henkil\u00f6kuntaa ei voi velvoittaa suuntaamaan verkostojaan aiempaa tehokkaammin juuri elinkeinoel\u00e4m\u00e4n suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
Suosituksissa kehotetaan my\u00f6s, ett\u00e4 \u201dYritt\u00e4jyys ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen toimintatavan edist\u00e4minen saatetaan osaksi henkil\u00f6st\u00f6n henkil\u00f6kohtaisen suoriutumisen arviointia ja palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.\u201d Toteutuessaan t\u00e4m\u00e4 kannustaisi siit\u00e4 kiinnostuneita opettajia verkostoitumaan enemm\u00e4n my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa, mik\u00e4 on yksi tapa tehd\u00e4 yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Esimerkiksi Lapin yliopistossa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva, auditoinnissa hiljattain kiitelty ty\u00f6ajan suunnitteluty\u00f6kalu Osaamisen suuntaaminen tunnistaa sek\u00e4 tutkimuksen, opetuksen ett\u00e4 yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Ongelmana on henkil\u00f6kohtaisen suoriutumisen arviointi, jossa on puutteellisen l\u00e4pin\u00e4kyvyyden lis\u00e4ksi selkeit\u00e4 ongelmia opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvostamisen osalta. Toivottavasti tehostamisten, yhdist\u00e4misten ja leikkausten kilpajuoksun keskell\u00e4 maassamme k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n pian my\u00f6s rakentava keskustelu yliopistojen opetushenkil\u00f6st\u00f6n kaiken ty\u00f6n arvostamisesta, arvioinnista ja kannustimien selke\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelemisest\u00e4. Kun ty\u00f6ntekij\u00e4 voi hyvin, voi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 yhteis\u00f6kin hyvin.<\/p>\n\n\n\n