Yritt\u00e4jyys on olemassa. Mutta miss\u00e4 ja mit\u00e4 se on? Se on ilmi\u00f6, joka ilmenee eri aikoina ja eri paikoissa toisistaan poikkeavilla tavoilla. Se my\u00f6s ilmenee eri ihmisille eri tavoin. Se ei ole konkreettinen asia kuten eduskuntatalo. Se on abstrakti asia, jota ei voi kosketella, haistella tai maistella. Se sijaitsee siell\u00e4 miss\u00e4 ihmisetkin. Heid\u00e4n tietoisuudessaan. Se sijaitsee my\u00f6s yhteiskunnallisissa prosesseissa. Yhteiskunnan prosesseista yritt\u00e4jyys ilmenee ainakin oikeudellisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa ja psykologisissa prosesseissa.<\/p>\n\n\n\n
Yleisimmin yritt\u00e4jyys ilmenee yritystoiminnan harjoittamisen yhteydess\u00e4. Lait, asetukset ja muut normit asettavat yritt\u00e4jyydelle rajat. Ne m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja mill\u00e4 tavoin toimien yritys on mahdollista perustaa tai muulla tavoin saavuttaa siin\u00e4 yritt\u00e4jyyden mahdollistava oikeudellinen asema. Ne s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin syntyy kauppa tai muu transaktio. Ne osoittavat yrityksen oikeudet ja velvollisuudet sek\u00e4 niiden toteutumisen edellytykset esimerkiksi suhteessa ty\u00f6ntekij\u00f6ihin, kuluttajiin, muihin asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, palveluntuottajiin, rahoittajiin ja omistajiin. Normit m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s, milloin ja mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 yritys lopettaa olemassaolonsa. Eli silloin kun yritt\u00e4jyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ulkoisena yritt\u00e4jyyten\u00e4, yrityksen toiminnan py\u00f6ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oikeusj\u00e4rjestys, milloin yritys on olemassa ja kuka tai ketk\u00e4 henkil\u00f6t mahdollisesti toimivat yritt\u00e4j\u00e4n asemassa.<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunta paitsi rajoittaa yrityksen toimintaa ja yritt\u00e4jyytt\u00e4, se tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuksia. Markkinataloudessa kysynt\u00e4 ratkaisee hyvin pitk\u00e4lle sen, mit\u00e4 palveluita ja muita tuotteita yritysten kannattaa tuottaa. Suomen voidaan sanoa olevan puitetalous, jossa markkinoita on katsottu hyv\u00e4ksi rajoittaa tietyin osin. Samalla kuitenkin yhteiskunta my\u00f6s sek\u00e4 luo kysynt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tarjoaa mahdollisuuksia yritt\u00e4jyydelle ja yritystoiminnalle. Esimerkiksi paljonpuhuttu sote-ratkaisu ja panostukset kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen tuovat lukuisia uusia tilaisuuksia aivan uudellekin yritt\u00e4jyydelle.<\/p>\n\n\n\n
Yritt\u00e4jyys kuuluu markkinatalouteen ja se puolestaan pitk\u00e4lti sen ajatuksen varaan, ett\u00e4 kilpailu on taloudellista toimeliaisuutta kannustava ja edist\u00e4v\u00e4 voima. Kilpailulla on tietenkin kielteisi\u00e4kin vaikutuksia, joskus jopa vastenmielisi\u00e4. Mutta jos ja kun demokraattisesti hallinnoitu yhteiskunta on halunnut ja haluaa n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin jatkossakin, ett\u00e4 tuotantosuhteiden jakamisen keskeisen\u00e4 perusteena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n markkinavoimia ja niiden aikaansaamaa kilpailua.<\/p>\n\n\n\n
Yritys itsess\u00e4\u00e4n on liiketalousyksikk\u00f6. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 panoksia saadakseen aikaan tuotoksia, jotka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 myyd\u00e4 markkinoilla. T\u00e4m\u00e4 on yrityksen reaaliprosessi. Yrityksen rahaprosessin keskeisen\u00e4 ideana on, ett\u00e4 tuotosten myynnist\u00e4 saadut tulot kattavat ainakin pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 panosten hankkimisesta aiheutuvat kulut. Yritt\u00e4jyyteen liittyy yleens\u00e4 my\u00f6s odotus siit\u00e4, ett\u00e4 tulot ylitt\u00e4isiv\u00e4t kulut, jolloin yritt\u00e4j\u00e4 saisi pit\u00e4\u00e4 erotuksen tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen yrityksen edelleen kehitt\u00e4miseen. Haastavaksi tilanteen tekee se tosiseikka, ett\u00e4 meno syntyy ennen tuloa ja t\u00e4m\u00e4n ajallisen viiveen paikkaamiseen yritys tarvitsee p\u00e4\u00e4omaa. Raha on siis yrityksen toiminnan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vaan ei ainoa edellytys.<\/p>\n\n\n\n
Yritystoiminnan py\u00f6ritt\u00e4misen ohella yritt\u00e4jyytt\u00e4 voi ilmet\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6n tai yhteis\u00f6n sis\u00e4isen\u00e4 yritt\u00e4jyyten\u00e4. Yksil\u00f6 voi toimia yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isesti esimerkiksi harrastuksissaan tai muissa toimissaan. Yhteis\u00f6ss\u00e4 puolestaan joku sen osa tai koko yhteis\u00f6 voivat toimia yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isesti. T\u00e4ll\u00f6in m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia ovat esimerkiksi tavoitteellisuus, vastuullisuus, oma-aloitteisuus, uskallus ja niin edelleen. Kyseess\u00e4 ovat siis samat ominaisuudet, joita voidaan yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s ulkoiseen yritt\u00e4jyyteen eli yrityksen py\u00f6ritt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 olevan pohdinnan tarkoituksena oli johdatella siihen, miten yritt\u00e4jyytt\u00e4 voidaan oppia ja miten siihen on mahdollista kasvaa. Yritt\u00e4jyys on pitk\u00e4lti asennekysymys. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 voisimme m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhden ja ainoan yritt\u00e4jyyteen oppimista ja kasvua tukevan asenteen tai asennevalikoiman. Toki on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 asenteita, jotka todenn\u00e4k\u00f6isesti tukevat yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isyyteen kehittymist\u00e4, mutta erilaisissa yrityksiss\u00e4 tarvitaan erilaista asennetta ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n suhtautumista ty\u00f6ntekoon. Mutta miten sitten asenteita opitaan saati opetetaan?<\/p>\n\n\n\n
Olen lukenut, ett\u00e4 yritt\u00e4jyyteen kasvattamisessa tai yritt\u00e4jyyskasvatuksessa olisi kyse jostakin uusliberalistisesta salajuonesta. N\u00e4iss\u00e4 ilmi\u00f6\u00f6n kriittisesti suhtautuvissa mielipiteiss\u00e4 viitataan yleens\u00e4 suuryritysten vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja siit\u00e4 aiheutuviin kielteisiin lieveilmi\u00f6ihin. Yritt\u00e4jyyskasvatus on minun silmiss\u00e4ni kaikkea muuta kuin suuryritysten etuihin globaalissa kapitalismissa keskittyv\u00e4\u00e4 toimintaa. Eik\u00f6 se juuri ole demokratiaa, ett\u00e4 asiansa osaavalla putkiasentajalla, insin\u00f6\u00f6rill\u00e4, keitti\u00f6mestarilla jne. on mahdollisuus tarjota osaamisensa muiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja laskuttaa tuotteita\/palveluita haluavia asiakkaita yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen hinnoitteluk\u00e4yt\u00e4nteiden mukaisesti?<\/p>\n\n\n\n